Kappale 5. Kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä vaikuttaa maapallon ilmastoon

• Kasvihuoneilmiö: Ilmiö jossa kasvihuonekaasut estävät maapallon pinnalle saapuvan lämmön palaamisen avaruuteen----> Maapallo lämpenee
• Kasvihuonekaasuja: Metaani, hiilidioksidi ja vesihöyry
• Vesihöyry on näistä tärkein luonnonmukainen kasvihuonekaasu.
• CFC-Yhdisteet tuhoavat otsonia.
• Otsonia syntyy auringon uv-säteilyn ja salamoinnin vaikutuksesta yläilmakehässä.(Stratosfäärissä)
• Otsoni on elämälle välttämätön suoja UV-säteilyä vastaan.
• kasvillisuusvyöhykkeiden rajat siirtyvät ilmastonlämpenemisen seurauksena
• Tuholaisia havaitaan koko ajan pohjoisempana

Kappale 4. Aineet kiertävät elottoman ja elollisen luonnon välillä

Kappale 4. Aineet kiertävät elottoman ja elollisen luonnon välillä

Maailmankaikkeuden yleisimmät alkuaineet:

Tärkeimpiä uusia asioita ja käsitteitä:

• Maahengitys: Hajottajien soluhengitystä
• Kylmyys ja vähähappisuus hidastavat hajoamista.
• Fotosynteesi: Kasvit tekevät hiilidioksidista, auringonvalosta ja ravinteista happea sekä sokeria.

• Nopea hiili:  Sekä ilmakehässä hiilidioksidina että eliöissä orgaanisina yhdisteinä oleva hiili.
• Hiilinielu: Hiiltä hiilikierrosta tehokkaasti sitovia asioita kuten nuoret metsät ja meret
• Pitkäaikaiset varastot: Fossiiliset polttoaineet.
• ATP-molekyylit: Solun energiaa varastoivia molekyylejä
• Nukleiinihapot: Sisältävät ja välittävät perinnöllistä tietoa.
• Typen kiertoon osallistuvia bakteereita:

1. Maaekosysteemien typensitojabakteerit: Sitovat ilakehän typpeä ja muuttavat sen ammoniumtypeksi
2. syanobakteerit: Sitovat ilmakehän typpeä vesistöissä
3. nitrifikaatiobakteerit: Muuttavat ammoniumtypen nitraattitypeksi
4. denitrifikaatiobakteerit: hajottavat nitraatteja minkä seurauksena typpeä karkaa takaisin ilmaan

Kappale 3. Kaupunkiekologia tarkastelee kaupunkiluonnon erityispiirteitä

Tärkeitä ja uusia asioita kappaleesta:

• Kaupungit rajoittavat viheralueita sisällään, ja usein ne ovatkin erotettuja toisistaan.
• Kaupungeissa sataa runsaammin kuin ympäröivällä maaseudulla.
• Kaupungeissa on myös hieman lämpimämpi kuin ymäröivällä maaseudulla.
• Kaupungeissa on monenlaisia häiriötekijöitä kuten: Melusaasteet, maansiirrot ja jatkuva kulutus.
• "Kaupunki on ihmisen ylläpitämä ekosysteemi"
• Kaupungissa tapaa useimmiten parhaiten sopeutuvia eliöitä, kuten pihasaunio, piharatamo, rotta, varis, sekä voikukka.

 

• Sukkessio: Elinympäristön vähäinen muutos.
• Kaupungeissa hajottajia on vähän.
• Jotkin eläimet mieltävät kaupungin ympäristön muistuttavan alkuperäistä ympäristöään.
• Jotkin saalistajat ovat ryhtyneet haaskaeläimiksi helppojen saaliiden takia.
• Saariteoria: Sitä suurempi lajimäärä mitä suurempi metsäinen laikku tai muu elinympäristö kaupungin sisällä.
• Metapopulaatioteoria: Kertoo siitä kuinka lähekkäin näiden "saarten" pitäisi olla toisistaan jotta niistä riippuvainen laji selviäisi.

Kappale 2. Suomen ekosysteemit ovat herkästi haavoittuvia

Kappaleen tärkeitä uusia asioita ja käsitteitä:

• Kasvukausi vaihtelee maassa noin 60 vuorokauden verran.
• Suomen maa on hapanta happamien kivilajien vuoksi.
• Suurin osa suomen metsästä on havumetsää.
• Havumetsien puukerroksessa tavallisesti kahdesta kolmeen valtalajia.
• Luonnontilaiset metsät ovat vähentyneet metsien talouskäytön takia
• Vaikka metsä istutettaisiinkin sen kaadon jälkeen, menettää metsä monipuolisuuttaan kun sen ei anneta kasvaa vanhaksi
• Suot yleisiä Suomessa

                              

• Hyviä fossiilisen polttoaineen lähteitä
• Uusiutuvat muiden fossiilisten polttoaineiden tavoin erittäin hitaasti.
• Erittäin ravinteikasta maanviljelymaata

• Suomen järvet voidaan jakaa kolmeen eri tyyppiin:

1. Runsasravinteinen eli eutrofinen järvi
2. Niukkaravinteinen ruskeavetinen järvi
3. Niukkaravinteinen kirkasvetinen järvi

• Ihmisen toiminta on vaikuttanut suomen vesistöihin ja sitä kautta suomen vesieliöihin esimerkiksi patoja rakentamalla ja vesistöjä muuten uudelleen ohjaamalla

Kappale 9. Säteily on elämälle välttämätöntä ja haitallista

Kappale 9. Säteily on elämälle välttämätöntä ja haitallista

Kappaleen tärkeitä uusia asioita ja käsitteitä:

• Säteily on aaltoja ja hiukkasia.
• Lyhytaaltoinen säteily on haitallista eliöille koska se pystyy helposti suuren energiamääränsä takia tunkeutumaan helposti eliöiden soluihin.
• Ultraviolettisäteily jaetaan kolmeen ryhmään aaltopituuden mukaan:

1. Lyhytaaltoinen UVC-Säteily: Haitallisin, suurin osa imeytyy ilmakehään
2. UVB-Säteily: Otsonikadon takia pääsee helpommin maapallon pinnalle
3. UVA-Säteily: Pitkäaaltoisinta ja siksi melko vaaratonta

• Pitkäaaltoisen säteilyn energiamäärä on taas pieni, eikä se ole haitallista eliöille.
• Suurin ihmisen aiheuttama ionisoivan säteilyn lähde on röntgenkuvaus
• Sisäilman radon on suurin ionisoivan säteilyn lähde ihmistä kohtaan
• SV: Saadun säteilyannoksen yksikkö
• Ihminen ei voi välttyä haitalliselta säteilyltä kokonaa

                                    

•  CFC-Yhdisteet:  Kloorifluorihiilivedyt
• ^^Merkittävimpiä otsonia tuhoavista aineista

Kappale 6. Liiallinen typpi ja fosfori aiheuttavat rehevöitymistä vesiekosysteemeissä

Kappale 6. Liiallinen typpi ja fosfori aiheuttavat rehevöitymistä vesiekosysteemeissä

Tärkeimmät asiat ja käsitteet:

• Hajakuormittaja: Pienistä lähteistä suureksi määräksi kasvava kuormitus
• Pistekuormittaja: Kuormitus jonka lähde voidaan helposti paikallistaa
• Tärkein perustuotantoa rajoittava tekijä on yleensä valo.
• Rehevöityminen: Perustuotannon lisääntyminen
• Plankton: Vapaasti veden pintakerroksessa ajelehtiva mikroskooppisen pieni eliö
• Itämerta eniten rehevöittävä tekijä on maataous. Valuma-alueisiin kuuluu 14 valtiota, joissa noin 90 milj. asukasta
• Itämeren typpipitoisuus on kaksinkertaistunut ja fosforipitoisuus on viisinkertaistunut verrattuna 1940-lukuun
• Suolavesipulssi: Länsimyrskyjen seurauksena pohjanmerestä työntyy hapekasta vettä itämereen.
• Rehevöityminen vaikuttaa lintukantoihin pääosin kolmella tavalla: Pesäpaikan valintaa, pesätulokseen sekä myrkyllisten leväkukintojen kautta suoraan lintujen terveyteen.
• 4 järvivaihetta: Talvikerrostuneisuus, kevätkierto, kesäkerrostuneisuus ja syyskierto.
• BHK7: biologinen hapenkulutus
• Tässä kaaviokuva rehevöitymisestä:
  
  
  
  

Kappale 7. Rikin ja typen oksidien lisääntyminen aiheuttaa luonnon happamoitumista

Kappale 7. Rikin ja typen oksidien lisääntyminen aiheuttaa luonnon happamoitumista

Tärkeimpiä uusia asioita ja käsitteitä:

• Hiilidioksidia vapautuu jatkuvasti kiinteästä varastoituneesta muodosta maaperästä ilmaan fossiilisten polttoaineiden käytön seurauksena.
•  F.polttoaineiden käytön seurauksena niiden sisältämän rikin palamisessa syntyy rikkidioksidia ja typen palamisessa typen oksideja, jotka aiheuttavat luonnon happamoitumista. Myös karjanlannasta ja keinolannoitteista syntyvä ammoniakki happamoittaa luontoa.
• Kuivalaskeuma: Rikkidioksidi ja typen oksidit päätyvät maahan pölyn mukana tai kaasuna.
• Märkälaskeuma: Jos ne reagoivat ilmassa olevan veden kanssa, syntyy rikki- ja typpihappoa, joka sataa maahan vesisateena
• Puskurointikyky: Maanpinnan kyky neutralisoida happea
• Suomen maaperä on jo valmiiksi hapan happamien kivilajien johdosta, joten suomen maaperä ei voi neutralisoida happamuuksia hyvin
• Kriittinen kuormitus: Suurin mahdollinen pitkäaikainen laskeuma jota tietty ekosysteemi kestää ilman merkittäviä vaurioita
• Harsuuntuminen: Lehti- tai neulaskato
• Tässä kaavio happamoittavista päästöistä:
•